tiistai 29. kesäkuuta 2010

Ovatko pikavipit koronkiskontaa?

Usein kuulee väitettävän, että pikavippejä tarjoavat yritykset harrastavat koronkiskontaa. Onko asia tosiaankin näin yksiselitteinen?

Kiskonnasta todetaan rikoslaissa mm. "Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Jos pyydetään satasen lainasta 20 euroa korkoa ja kuluja, niin täyttyykö tuo rikosnimike todella? Ensimmäiseksi kannattaa ottaa huomioon pikalainoja tarjoavien yritysten kulut. Yritykset maksavat voitoistaan verot, työvoimakustannukset, toimitilakustannukset, ym. Lisäksi toimiala on ns. luottoriskiltään korkeaa, joten osa korkotuotosta jää saamatta kokonaan.

Oletetaan vaihtoehto B eli haet pientä luottoa pankista: Vaikka korkotaso on pankeissa matalampi, avaus- ja tilinhoitomaksut ovat jo käsipäivää sanoessa kilahtaneet useisiin kymmeniin euroihin puhumattakaan aikaa vievästä lainanhakemuksen käsittelystä.

Lisäksi kuluttaja-asiamiehen mukaan pikavippipaikkojen yhteydessä ei voida edes puhua todellisesta vuosikorosta kun laina-aika on alle 3kk ja summat maksimissaan muutamia satoja euroja.

Korotkin vaihtelevat yritysten välillä huomattavasti, joten pikavippivertailu onkin ystäväsi lainanottopäätöstä tehdessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti